1.4. Aprillipäivä. Niklaksen syntymäpäivät.
Minä lähden Saran kanssa sairaalaan niittien poistoon.
Voi kun neiti on reipas, vaikka joka niitin kohdalla itkettikin, niin reippaasti kesti heilumatta.
Oli niitä kyllä hurja määrä!
Haava on ihan tosi mallikelpoinen, todella hyvin parantunut.
Menin keskustelemaan Saran hoitokaaviosta kolmen eri lääkärin kanssa.
Pelottava tilanne, yleensä ei tiedä hyvää.
Paikalla oli siis erikoislääkäri, sairaalalääkäri ja erikoistuva lääkäri.
Kasvaimen ympäriltä on otettu paljon leikkauksen yhteydessä näytteitä.
Ne ovat kaikki puhtaita.
Suurentuneita imusolmukkeita ei näy, ja imusolmukkeet ovat terveitä.
Nikamasta otettu näyte on myös ollut täysin puhdas, se tietenkin todella hieno asia.
Huonoja uutisia tuli myös.
Vaikka nk. "kiltit sytostaatit" ovat pienentäneet kasvaimen todella hyvin, ne eivät ole tuhonneet syöpäsoluja juuri lainkaan.
Kasvaimesta 80% on ollut vielä elävää syöpäkudosta.
Kasvain on nyt luokiteltu korkean riskin kasvaimeksi.
Nythän ei missään ole kasvaimia/etäpesäkkeitä, mutta nikamamuutokseen suhtaudutaan siten, että siellä on metastaasi ollut. Vaikka se näyte nyt puhdas olikin.
Hoidot tehostuvat hurjasti nyt.
Sytostaatit ovat tästä lähin nyt kovimpia. Keveistä suoraan koviin.
Saralle aloitetaan myös sädehoito.
Sädehoito tulee jokaisena arkipäivänä muutaman viikon ajan. Lääkäri muisteli, että n. 4 viikkoa, mutta sädehoitolääkäri laskee päivät kokonaisannoksen mukaan.
Sytostaatit tulevat tästä lähtien 3 viikon välein 3 päivää peräkkäin.
Sytostaattihoito kestää suunnilleen puoli vuotta.
Nyt on ainakin selvät suunnitelmat.
Hyvänä asiana lääkärit pitivät sitä,että Sara on kestänyt lääkkeet todella hyvin.
Veriarvot ei ole juurikaan laskeneet, joten "uskaltaa hyvillä mielin aloittaa kovat lääkkeet". Sädehoitoon otetaan alueeksi alkuperäinen kasvainpeti + nikama.
Seuraava kuvantamisajankohta ei ole vielä selvillä. Ehkä 5-6 viikon päästä.
Tiistaina kartoitetaan toisen munuaisen toiminta.
Millainen koe se on, en muista. Tulee aivan liikaa asiaa, puolet menee taas ohi.
Minä lähden Saran kanssa sairaalaan niittien poistoon.
Voi kun neiti on reipas, vaikka joka niitin kohdalla itkettikin, niin reippaasti kesti heilumatta.
Oli niitä kyllä hurja määrä!
Haava on ihan tosi mallikelpoinen, todella hyvin parantunut.
Menin keskustelemaan Saran hoitokaaviosta kolmen eri lääkärin kanssa.
Pelottava tilanne, yleensä ei tiedä hyvää.
Paikalla oli siis erikoislääkäri, sairaalalääkäri ja erikoistuva lääkäri.
Kasvaimen ympäriltä on otettu paljon leikkauksen yhteydessä näytteitä.
Ne ovat kaikki puhtaita.
Suurentuneita imusolmukkeita ei näy, ja imusolmukkeet ovat terveitä.
Nikamasta otettu näyte on myös ollut täysin puhdas, se tietenkin todella hieno asia.
Huonoja uutisia tuli myös.
Vaikka nk. "kiltit sytostaatit" ovat pienentäneet kasvaimen todella hyvin, ne eivät ole tuhonneet syöpäsoluja juuri lainkaan.
Kasvaimesta 80% on ollut vielä elävää syöpäkudosta.
Kasvain on nyt luokiteltu korkean riskin kasvaimeksi.
Nythän ei missään ole kasvaimia/etäpesäkkeitä, mutta nikamamuutokseen suhtaudutaan siten, että siellä on metastaasi ollut. Vaikka se näyte nyt puhdas olikin.
Hoidot tehostuvat hurjasti nyt.
Sytostaatit ovat tästä lähin nyt kovimpia. Keveistä suoraan koviin.
Saralle aloitetaan myös sädehoito.
Sädehoito tulee jokaisena arkipäivänä muutaman viikon ajan. Lääkäri muisteli, että n. 4 viikkoa, mutta sädehoitolääkäri laskee päivät kokonaisannoksen mukaan.
Sytostaatit tulevat tästä lähtien 3 viikon välein 3 päivää peräkkäin.
Sytostaattihoito kestää suunnilleen puoli vuotta.
Nyt on ainakin selvät suunnitelmat.
Hyvänä asiana lääkärit pitivät sitä,että Sara on kestänyt lääkkeet todella hyvin.
Veriarvot ei ole juurikaan laskeneet, joten "uskaltaa hyvillä mielin aloittaa kovat lääkkeet". Sädehoitoon otetaan alueeksi alkuperäinen kasvainpeti + nikama.
Seuraava kuvantamisajankohta ei ole vielä selvillä. Ehkä 5-6 viikon päästä.
Tiistaina kartoitetaan toisen munuaisen toiminta.
Millainen koe se on, en muista. Tulee aivan liikaa asiaa, puolet menee taas ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti