Tänä aamuna Sara heräsi klo 6:30, kun oli jano.
Otin tytön syliin, ja hän oli ihan tulikuuma..Kuumetta 38.7.
Ei muuta, kun Niken hoitajalle soitto, ja aamuhommat kuntoon, että pääsemme lähtemään sairaalaan.
Sairaalassa oltiin ennen klo 8. Heti mitattiin lämpö, ja se olikin vaan 37.8.
Oli siis itsekseen ilman lääkkeitä laskenut.
Vähän ajan päästä 37.5, sitten 37.2.. Veriarvot kaikki tosi hyvät.
Leukkarit oli nousseet tosi hyvin! Viimeksi 0.7, nyt 3.5. Samoin trombosyytit, nyt olivat 406. Crp alle 3, ja se toinen tarkempi arvo tosi hyvä kans.
Uusi lämmön mittaus, 36.8. Lääkäri ei meinannut päästää meitä kotiin...
Ei kai me nyt kuumeen nousua jäädä odottelemaan, jos veriarvot on hyvät, kun kerran lähellä asutaan.
Lääkäri meinasi, että huomiseen asti pidetään Sara sairaalassa. Hoitajat oli yhtä ihmeissään, kun minäkin, koska aina ennenkin on kyllä kotiin päästetty tuon kaltaisessa tilanteessa.
Kävivät sitten vielä ylilääkäriltä kysymässä mielipidettä, ja hän oli (odotetusti) sitä mieltä, että ehdottomasti lähdetään kotiin.
Tämä ensimmäinen lääkäri oli siis erikoistuva, eikä oman osaston lääkäri.
Eli kotona ollaan, likka on reipas kun mikä, eikä tietoakaan siitä, että ois kipeä.
Heseltä haettiin ateriat, ja niitä ollaan mässytelty.
Käytiin minun ystävän pihalla, ja Sara sai ainakin 20 erilaista kaulakorua ja käsikorua + vaatteita. Olihan se neiti innoissaan, ja nyt vaihdellaan koruja noin 5 minuutin välein.
Kiitos Suvi!
Otin tytön syliin, ja hän oli ihan tulikuuma..Kuumetta 38.7.
Ei muuta, kun Niken hoitajalle soitto, ja aamuhommat kuntoon, että pääsemme lähtemään sairaalaan.
Sairaalassa oltiin ennen klo 8. Heti mitattiin lämpö, ja se olikin vaan 37.8.
Oli siis itsekseen ilman lääkkeitä laskenut.
Vähän ajan päästä 37.5, sitten 37.2.. Veriarvot kaikki tosi hyvät.
Leukkarit oli nousseet tosi hyvin! Viimeksi 0.7, nyt 3.5. Samoin trombosyytit, nyt olivat 406. Crp alle 3, ja se toinen tarkempi arvo tosi hyvä kans.
Uusi lämmön mittaus, 36.8. Lääkäri ei meinannut päästää meitä kotiin...
Ei kai me nyt kuumeen nousua jäädä odottelemaan, jos veriarvot on hyvät, kun kerran lähellä asutaan.
Lääkäri meinasi, että huomiseen asti pidetään Sara sairaalassa. Hoitajat oli yhtä ihmeissään, kun minäkin, koska aina ennenkin on kyllä kotiin päästetty tuon kaltaisessa tilanteessa.
Kävivät sitten vielä ylilääkäriltä kysymässä mielipidettä, ja hän oli (odotetusti) sitä mieltä, että ehdottomasti lähdetään kotiin.
Tämä ensimmäinen lääkäri oli siis erikoistuva, eikä oman osaston lääkäri.
Eli kotona ollaan, likka on reipas kun mikä, eikä tietoakaan siitä, että ois kipeä.
Heseltä haettiin ateriat, ja niitä ollaan mässytelty.
Käytiin minun ystävän pihalla, ja Sara sai ainakin 20 erilaista kaulakorua ja käsikorua + vaatteita. Olihan se neiti innoissaan, ja nyt vaihdellaan koruja noin 5 minuutin välein.
Kiitos Suvi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti